Siitä on nyt karkeasti kaksi ja puoli kuukautta, kun aloitin elämäntapamuutokseni. Tai aloitimme. Toki esimerkiksi ruokavalioni vaikutti myös mieheeni, sillä samaa ruokaahan me täällä syödään. FitFarmin Superdieetti antoi minulle paljon, ja on tuntunut ihan suht helpolta soveltaa ohjeita normaaliin elämään. Olen oppinut paremmin ymmärtämään mitä ravintoaineita mistäkin saa ja kuinka paljon vaikkapa minun kokoinen nainen tarvitsee ruokaa. Se on muuten yllättävän paljon, varsinkin kun osaa valita ruoka-aineensa oikein.
Parhaimpia fiiliksiä dietissä ovat tuoneet ne tilanteet, joissa on huomannut mahtuvansa "vielä vähän pienempään" kokoon. Esimerkiksi vuosi sitten viimeisellä raskauskolmanneksella ostin koon 44 äitiyfarkkushortsit. Taannoin vedin päälleni kesällä 2013 ostetun tavoitehameen kokoa 36. Tai mahtui se jo silloinkin, mitä nyt vähän tursusin siitä ulos. Tietenkin raskaus-aikaan vertaaminen on todella typerää, tottakai silloin on hieman normaalia isomman kokoinen. Minäkin ylimääräisine kiloineni ja nesteineni.
Vanhoista vaatteistani olin jo syksyllä pakannut kaikki farkut pois. Ajattelin, tai oikeastaan olin aivan satavarma, etten koskaan tulisi enää mahtumaan 26 tuumaisiin farkkuihin. Vaikka laihtuisin kuinka, olisi raskaus muuttanut kroppani muotoa lantion kohdalta. Vielä ennen diettiä ostin kahdet 28 tuumaiset farkut. Onneksi ne olivat Henkkamaukan halppisfarkkuja, sillä kaivoin vanhat farkkuni huvin vuoksi sovitettavaksi ja niin ne vaan sujahtivat jalkaan. Kaikista epäilyistä huolimatta.
Toki elämäntapamuutos on tuonut paljon muutakin hyvää kuin turhamaisia onnistumisen kokemuksia. En ole läheskään niin väsynyt kuin olin vielä alkutalvesta. Toki aamun ensimmäiset jokellukset kuultuani haluaisin heittää peiton korviin ja kääntää kylkeä, mutta se väsymys häviää oikeastaan saman tien kunnolla noustua. Päiväunia ei tee mieli nukkua kuten ennen. Koen myös olevani vähän vähemmän hermoheikko, vaikka hermojeni helpotus onkin monen asian summa.
Ps. Pahoittelen muuten kovasti kuvanlaationgelmaa. Palstan levyisiksi muuttamisen jälkeen ne saa teräviksi vain klikkaamalla auki. Kunnes löydän tähän ongelmaan ratkaisun. Kuvat otetaan Nikon D5100, joten vika lienee käyttäjässä, ei kamerassa.
Parhaimpia fiiliksiä dietissä ovat tuoneet ne tilanteet, joissa on huomannut mahtuvansa "vielä vähän pienempään" kokoon. Esimerkiksi vuosi sitten viimeisellä raskauskolmanneksella ostin koon 44 äitiyfarkkushortsit. Taannoin vedin päälleni kesällä 2013 ostetun tavoitehameen kokoa 36. Tai mahtui se jo silloinkin, mitä nyt vähän tursusin siitä ulos. Tietenkin raskaus-aikaan vertaaminen on todella typerää, tottakai silloin on hieman normaalia isomman kokoinen. Minäkin ylimääräisine kiloineni ja nesteineni.
![]() |
Ei ne mene. Vai meniskö sittenkin? |
Vanhoista vaatteistani olin jo syksyllä pakannut kaikki farkut pois. Ajattelin, tai oikeastaan olin aivan satavarma, etten koskaan tulisi enää mahtumaan 26 tuumaisiin farkkuihin. Vaikka laihtuisin kuinka, olisi raskaus muuttanut kroppani muotoa lantion kohdalta. Vielä ennen diettiä ostin kahdet 28 tuumaiset farkut. Onneksi ne olivat Henkkamaukan halppisfarkkuja, sillä kaivoin vanhat farkkuni huvin vuoksi sovitettavaksi ja niin ne vaan sujahtivat jalkaan. Kaikista epäilyistä huolimatta.
![]() |
Ja nehän meni! |
Toki elämäntapamuutos on tuonut paljon muutakin hyvää kuin turhamaisia onnistumisen kokemuksia. En ole läheskään niin väsynyt kuin olin vielä alkutalvesta. Toki aamun ensimmäiset jokellukset kuultuani haluaisin heittää peiton korviin ja kääntää kylkeä, mutta se väsymys häviää oikeastaan saman tien kunnolla noustua. Päiväunia ei tee mieli nukkua kuten ennen. Koen myös olevani vähän vähemmän hermoheikko, vaikka hermojeni helpotus onkin monen asian summa.
Ps. Pahoittelen muuten kovasti kuvanlaationgelmaa. Palstan levyisiksi muuttamisen jälkeen ne saa teräviksi vain klikkaamalla auki. Kunnes löydän tähän ongelmaan ratkaisun. Kuvat otetaan Nikon D5100, joten vika lienee käyttäjässä, ei kamerassa.
Vau, hieno muutos!! Ihanan kesäinen tuo sinun paitasi. :)
VastaaPoistaKiitos! Toivottavasti ei tule kilot kesällä takaisin :)
PoistaWau! Onnea 26 tuumaisiin mahtumisesta! Kyllä minäkin odotan, että pääsen taas käyttämään omia vaatteita ja farkkuja, jotka ei kiristä joka paikasta :))
VastaaPoistaKyllä ne vielä! :) Itselläni se vaati ainakin selkeän ryhtiliikkeen. Eikä sekään haitannut, että Superdieetissä oli rahaa kiinni.
PoistaJos oot pienentäny kuvat pienimpään kokoon blogiin laittaessa kuvan laatu kärsii sen suurennuttua sitte ku muutat samankokoseksi. Määkää en oo löytäny toimivaa ratkasua, ku en saa yhtä koodiakaa toimimaa :S
VastaaPoistaEi kai Blogger pakkaa niitä itse? Mä kyllä yleensä jätän ja lataan ne ihan sen kokoisina kuin millä ne kamerasta tulee. Tää kyllä harmittaa mua ihan sikana, kun noi kuvat kävisivät palstan levyisinä paljon paremmin tekstiin :(
PoistaTodella upea muutos! Onnittelut! :D
VastaaPoistaHihii! Kiitos! :D
Poista