Tänään on ollut monien kummallisuuksien päivä. Esikoistaan odottavat läheiseni saivat rakenneultrassa poikalupauksen, vaikka luulin varmasti sen olevan tyttö. Ilmeisesti joku kätilö ja ultralaite ovat muka pätevämpiä tulkitsemaan lapsen sukupuolta kuin minun intuiitioni. Epäilen kyllä.
Toiset kummallisuudet liittyivät kahteen eri facebookryhmässä käytyyn keskusteluun. Ensimmäisessä kysyttiin perheiden siivoamistahtia. Joku kehui imuroivansa jopa neljä kertaa päivässä, monet kerran pari päivässä. Siihen päälle vielä lattioiden pesut, vessojen hinkkaukset jne. Päivittäin. Yhden kerran päivässä. Joka päivä. Ja koko operaatio ei kuulemma vie kuin parikymmentä minuuttia. Jos edes sitäkään. Hämmennyin tästä kovasti, sillä me siivoamme vain kerran viikossa. Tuli heti kovin sottainen olo. Imurin kaivan toki esiin, jos lattioille tulee hiekkaa tai muita murusia, mutta olen aina ajatellut kerran viikossa olevan riittävästi oikealle kunnon siivoukselle. Ja pitänyt kotiani ihan siistinä ja puhtaana. No en pidä enää.
Toinen mieltäni askarruttamaan jäänyt keskustelu käytiin ruoasta ja ruokakassin hinnasta. Meillä yhden naisen, yhden hyvin syövän taaperon ja viiden teinipojan ruokahalun omaavan miehen huushollissa perus viikon ruokakauppalasku on noin 65€. Teinkin asiasta postausta alkukesästä, ja se löytyy täältä. Siihen summaan kuuluu kaikki ruokakaupasta ostettava tavara ja tykötarve, aina vaipoista ja pesuaineista lähtien. Budjetissa olemme pysyneet hienosti, kun olemme pysyneet suunnitellussa. Mutta meidän ja monen muun edullinen ruokakassi jäi ihmetyttämään muutamaa kanssakeskustelijaa. Valintojamme kyseenalaistettiin ja ruokakassin terveellisyyttä epäiltiin. Ei varmasti pahalla, vaan lähinnä koska esimerkiksi ääripäältä kului ruokaan 300€/kk/hlö. Kyllä. Per henkilö. Ja niissä kasseissa ei kuulemma ollut mitään ylimääräistä tai hifistelyä, vaan ihan perusterveellistä ruokaa.
Meillä alhainen hinta pohjautuu aika pitkälti itse tekemiseen, mahdollisimman alusta asti. Puolivalmiita ja eineksiä vältän melkein viimeiseen, jos vaan voin. Leivon mielestäni ihan hyvää leipää, vaikka makeissa leivonnaisissa olenkin ihan tumpelo. Ruisjuurestani olen erityisen ylpeä. Meillä tehdään ja syödään perus kotiruokia, joita höystetään erilaisilla raasteilla, salaateilla ja juureksilla. Viikon ruokalistaan saattaa kuulua jauhelihakastiketta ja perunamuussia, kanaa riisipedillä, kinkkukiusausta ja kasvissosekeittoa. Lähes poikkeuksetta teen sellaiset määrät, että vaikka mies ottaa joka päivä kaksi (kyllä - KAKSI) lounasta töihin mukaan, riittää ruokaa pariksi päiväksi. Niin toisina päivinä jää enemmän aikaa touhuta muuta Pihvin kanssa. Voiko käsitys terveellisestä kotiruoasta poiketa niin valtavasti, vai onko meidän salaisuus oikeasti ihan vaan siinä itse tekemisessä? Vai vaikuttaako tähänkin sosioekonominen asema ja lähtökohdat?
Niin tai näin, näiden terveellisten ruokakassien huima hintaero antoi minulle useampiosaisen postausidean ensikuuksi. Jos siis ruoka kiinnostaa, niin pysyhän kuulolla. Budjetistakaan ei päästä lipsumaan, sillä ensi kuusta lähtien sovimme nostavamme ruokarahan käteisenä.
Toiset kummallisuudet liittyivät kahteen eri facebookryhmässä käytyyn keskusteluun. Ensimmäisessä kysyttiin perheiden siivoamistahtia. Joku kehui imuroivansa jopa neljä kertaa päivässä, monet kerran pari päivässä. Siihen päälle vielä lattioiden pesut, vessojen hinkkaukset jne. Päivittäin. Yhden kerran päivässä. Joka päivä. Ja koko operaatio ei kuulemma vie kuin parikymmentä minuuttia. Jos edes sitäkään. Hämmennyin tästä kovasti, sillä me siivoamme vain kerran viikossa. Tuli heti kovin sottainen olo. Imurin kaivan toki esiin, jos lattioille tulee hiekkaa tai muita murusia, mutta olen aina ajatellut kerran viikossa olevan riittävästi oikealle kunnon siivoukselle. Ja pitänyt kotiani ihan siistinä ja puhtaana. No en pidä enää.
Toinen mieltäni askarruttamaan jäänyt keskustelu käytiin ruoasta ja ruokakassin hinnasta. Meillä yhden naisen, yhden hyvin syövän taaperon ja viiden teinipojan ruokahalun omaavan miehen huushollissa perus viikon ruokakauppalasku on noin 65€. Teinkin asiasta postausta alkukesästä, ja se löytyy täältä. Siihen summaan kuuluu kaikki ruokakaupasta ostettava tavara ja tykötarve, aina vaipoista ja pesuaineista lähtien. Budjetissa olemme pysyneet hienosti, kun olemme pysyneet suunnitellussa. Mutta meidän ja monen muun edullinen ruokakassi jäi ihmetyttämään muutamaa kanssakeskustelijaa. Valintojamme kyseenalaistettiin ja ruokakassin terveellisyyttä epäiltiin. Ei varmasti pahalla, vaan lähinnä koska esimerkiksi ääripäältä kului ruokaan 300€/kk/hlö. Kyllä. Per henkilö. Ja niissä kasseissa ei kuulemma ollut mitään ylimääräistä tai hifistelyä, vaan ihan perusterveellistä ruokaa.
Meillä alhainen hinta pohjautuu aika pitkälti itse tekemiseen, mahdollisimman alusta asti. Puolivalmiita ja eineksiä vältän melkein viimeiseen, jos vaan voin. Leivon mielestäni ihan hyvää leipää, vaikka makeissa leivonnaisissa olenkin ihan tumpelo. Ruisjuurestani olen erityisen ylpeä. Meillä tehdään ja syödään perus kotiruokia, joita höystetään erilaisilla raasteilla, salaateilla ja juureksilla. Viikon ruokalistaan saattaa kuulua jauhelihakastiketta ja perunamuussia, kanaa riisipedillä, kinkkukiusausta ja kasvissosekeittoa. Lähes poikkeuksetta teen sellaiset määrät, että vaikka mies ottaa joka päivä kaksi (kyllä - KAKSI) lounasta töihin mukaan, riittää ruokaa pariksi päiväksi. Niin toisina päivinä jää enemmän aikaa touhuta muuta Pihvin kanssa. Voiko käsitys terveellisestä kotiruoasta poiketa niin valtavasti, vai onko meidän salaisuus oikeasti ihan vaan siinä itse tekemisessä? Vai vaikuttaako tähänkin sosioekonominen asema ja lähtökohdat?
Niin tai näin, näiden terveellisten ruokakassien huima hintaero antoi minulle useampiosaisen postausidean ensikuuksi. Jos siis ruoka kiinnostaa, niin pysyhän kuulolla. Budjetistakaan ei päästä lipsumaan, sillä ensi kuusta lähtien sovimme nostavamme ruokarahan käteisenä.
Onnea poikalupauksesta <3 Ja voi tota ruokamenoa pitäis itekkin vähän laskea, koska uskon että meillä ois oikeesti varaa säästää siinä.. On meinaa niin hulluja menoeriä nyt :D Mut toisaalta on meillä porukkaakin.. Ja itse myös pyritään tekemään mahd paljon.
VastaaPoistaMeidän lähisuvun jalkapallojoukkue saa jatkoa. Nyt oma rakenneultra jännittää kahta kauheammin :D
PoistaMä kyllä oikeasti huomasin ostoslistojen tekemisen ja ruokalistojen suunnittelun olevan tosi hyödyllistä tossa. Parin ekan viikon jälkeen voi vielä katsoa, että onko listalla jotain turhaa ja ylimääräistä. Ja sitten sen perusteella päättää joku budjetti, jossa pysyä. Jostain Marttojen sivuilta luin vielä ton vinkin tosta käteisen käyttämisestä. Tää meidänkin tilanne (hoitovapaa + omistusasunto + toinen lapsi) kyllä todella vaatii tarkan markan periaatetta :D
Tämä ruoka-aihe kiinnostaa minuakin... Kuulun siis niihin jotka ihmettelee, miten voi päästä noin halvalla. Meillä siis mies, 13v tyttö, 10kk vauva ja minä. Ite teen kaikki ruuat, puolivalmiita ja valmisruokia välttelen. Leivän kyllä ostan kaupasta, harvoin ehdin/jaksan tehdä ite sämpylöitä. Muutoin siis tehdään kaikki tuoreesta alusta asti ite. Ruokaan, pesuainesiin, vaippoihin ja taloustavaroihin uppoaa joka viikko km. 100€. Joskus saattaa mennä reilusti ylikin, jos tehdään jotain ekstraa viikonloppuna. Mielestäni meillä suht kohtuulliset ruokakustannutkset, mutta silti vois vähemmän mennä kauppaan, niin ois mullakin varaa joskus käydä kaupassa. Eli mielenkiinnolla odotan juttusarjaasi! :)
VastaaPoistaMutta 100€ nelihenkiseltä perheeltä ei ole montaa euroa enempää per henki kuussa kuin meillä :) Me aika harvoin tehdään mitään spessua, joskus ostetaan jotain herkkua.
PoistaToki meillä käy joskus niin, että kaikki saippuat, shampoot, kahvit ja vessapaperit loppuu samaan aikaan. Silloin se 70€ budjetti paukkuu. Mutta pyrin jakamaan niitä ostoksia pitkin kuuta, niin ei tulis kertapaukkua.
OI. Odotan innolla ko juttua. Ruoassa, jos jossain on helppo säästää, mutta sen ei tarvi näkyä laadussa. Sekin jo, että aamupalalla syödään puuroa, mehukeittoa ja marjoja vaikkapa leivän, jugurtin ja hedelmien tilalla säästää ison summan. Einekset ne vasta maksavatkin, eli alusta alkaen itse, siinä se säästön juju on :) Ja tarjoushaukkailu ;)
VastaaPoistaTäytyy kyllä myöntää, että me ollaan sellaisia "keskittäjiä" eikä niinkään tarjoushaukkailla. Joskus ois kyllä varmaan fiksua hakea se leipäpussi tai lihaköntsä jostain toisesta kaupasta, jos se siellä olisi tarjolla edullisemmin.
PoistaPuuro on kyllä hyvää ja edullista perusruokaa. Ja pitää nälkää hyvin! :)
Meillä yhden taaperon (1v7kk) ja äidin (25) talous. En ole ruokaan menevää rahaa laskenut, kun se on pakko ostaa jokatapauksessa, mutta muutamia periaatteita käyttämällä kokonaissumma on melko alhainen :)
VastaaPoista- kuun alussa isot ostokset ja kaikki vaipat wc-paperit meikit yms tässä mitä tarvitaan, myös kaikki kuiva-aineet
- leivät ja lihat -30% tarjouksista, säilyvät pakastimessa 3kk
- muutoinkin tarjouksien katselua ja tarvittaessa "varastoon" ostamista
- jugurteissa isot pakkaukset (1kg, ei irtojugurtteja)
- puuronsyöntiä
- kauppalista mukaan, ei "extraa"
- edullisin mahdollinen vaihtoehto maidoissa
- itse tehtynä ruuat
Aika tarkalla kaavalla tulee tehtyä, kun budjetti on erittäin rajallinen hoitovapaalla yh-äitinä elellessä (meillä on auto joka nielee rahaa). Monasti kysyn itseltäni kaupassa, haluanko vai tarvitsenko jotain tuotetta (esim. tarvitsenko tosiaan aina leikkelettä leivän päälle, vai voisiko suolaisen leikkeleen jättää kauppaan ja mennä pelkällä juustolla jne) tästä kaikesta säästämisestä on seurannut -6kg, kun yksittäispakatut sokerijugurtit ovat jääneet kauppaan, mehujen juominen on loppunut, mustikoita kerättiin litratolkulla pakkaseen herkuttelua varten yms :)
Meillä kauppalasku n 20-25e/vko, kun kuun alussa rahaa käytetään poikkeuksetta vähän enemmän.
Ohhoh! Sullahan se vasta edullinen ostoskori onkin!
PoistaToi tarpeen ja haluamisen erottaminen on kyllä tärkeää kaupassa. Siinäkin mua on auttanut se konkreettinen kauppalista.