Vaatteet ja niiden eettisyys. Nämä asiat ovat viime päivinä pyörineet päässäni. Kuten viimeksi kerroin, kasasin lasten vaatekaapista ison kasan pieniä vaatteita viedäkseni ne kirpputorille. Samalla kun pakkasin muutamia aarteita muistojen laatikkoon säilöön, päädyin karsimaan vaatteita sieltäkin, vaikka ne nostalgisia tunteita herättivätkin ja saivat kyyneleitä kohoamaan silmäkulmiin. Kaikkea kun ei vaan voi säilyttää. Samalla vilkaisu oman vaatehuoneen sisältöön herätti ajatuksen myös sen läpikäymisestä. Myös omista räteistä osa on varmasti sellaisia, että ne eivät ole päätyneet päälle kovin montaa kertaa. Ja niin - ne ovat nimenomaan rättejä.
Olen aina ajatellut, että en ole impulssiostaja. Pohdin ja jahkailen kaupoissa rekkien edessä vaatteita ostaessani. Onko tämä sellainen mitä haluan? Tuleeko minun käytettyä tätä? Suureksi hämmästyksekseni hyllyille viikatut vaatteeni eivät kuitenkaan antaneet sellaista kuvaa. Paljon heikkolaatuista kangasta, huonoa ompelujälkeä ja kertakäyttömuotia. En tiennyt pitäisikö minun itkeä vai nauraa. Minä, joka olen panostanut hirveästi lasteni vaatteisiin ja yrittänyt ottaa niistä selvää, omistan hylly tolkulla vaatteita jotka eivät varmaankaan kestäisi kauheasti tarkastelua. Päätin, että nyt on aika ottaa oikeasti asioista selvää ja uudistaa myös omaa vaatekaappia vaate kerrallaan, ja koota itsellekin kaunis ja laadukas garderobi, joka ei välttämättä loista runsaudellaan, vaan yhdisteltävyydellään, kestävyydellään ja (parhaimpansa mukaan) eettisyydellään.
Tämän ajatuksen tueksi törmäsin samana iltana Facebookissa Vaatevallankumous -yhteisöön ja sitä kautta heidän nettisivuihinsa. Asia liikkeen takana oli myös minulle tuttu. Kolme vuotta sitten uutisoitiin siitä, kun Rana Plazan vaatetehdas romahti Bangladeshissä. 1133 ihmistä kuoli ja päälle 2000 ihmistä loukkaantui. Tämän järkyttävän tapaturman vuosipäivänä vietetään Vaatevallankumousta, ja tapahtumalla halutaan herätellä niin vaatteiden valmistajia kuin kuluttajiakin. Se penää vastuullisuuden, eettisyyden ja läpinäkyvyyden perään. Kuka teki minun vaatteeni? Millaisissa olosuhteissa ja millä palkalla? Mistä minun vaatteeni on tehty?
Lastemme vaatekaapin sisällöstä suurin osa pystyy vastaamaan näihin kysymyksiin. Suomalaiset vaatemerkit kuten Papu*, Vimma* ja Mainio* sekä ruotsalainen Mini Rodini* ovat vakiinnuttaneet paikkansa meillä juuri näistä edellämainituista syistä. Monet kauhistelevat sitä miten paljon enemmän näidenkin lastenvaatemerkkien vaatteet maksavat ja miten yhden paidan hinnalla saisi useampia näistä meille suomalaisillekin tutuista halpavaateketjuista. Ja hieman hävettää myöntää, mutta näin naivisti minäkin olen ajatellut. Sitten aloin tutkimaan enemmän ilmiötä tämän lastevaatevillityksen takana. Ja vaikka joku varmasti ostaa näitä vaatteita vain koska ne ovat trendikkäitä, niin entäs sitten? Jos trendikäs valinta on samalla eettisempi ja kestävämpi valinta, niin minusta siinä ei ole ongelmaa.
Aikuisten vaatteiden suhteen olen vielä aika ummikko. Tiedän suurinpiirtein minkälaisia vaatteita haluan hyllyilleni tulevaisuudessa viikata. Useimmilta suosimiltani lastenvaatemerkeiltä löytyy myös vaatteita aikuisille, mutta suhtaudun hieman varauksella liialliseen samisteluun perheemme pienimpien kanssa. Toistaiseksi vastaan ovat tulleet sellaiset vaatevalmistajat kuin Lumoan ja viimeisimpänä Uhana Design, joista molempien vaatteita voin kyllä visioida pitäväni. Joka tapauksessa haluan, että tästä lähtien myös omaa pukeutumistani ohjaa samanlaiset arvot joita edellytän lasteni vaatteilta. On nimittäin aika mielettömän kurjaa ajatella, että 1133 ihmistä menetti henkensä niidenkin vaatteiden takia, jotka olen kuitenkin jossain hetken huumassa halvalla hankkinut ja jotka eivät kaiken lisäksi ole päälleni sen koommin eksyneet.
Lopuksi haluaisin haastaa kaikki teidät mukaan Vaatevallankumoukseen. Se tapahtuu näin:
Kuka on tehnyt sinun vaatteesi?
* -merkityt linkit vievät vaatevalmistajan sivuille ja avaavat heidän eettisyytensä periaatteita.
Olen aina ajatellut, että en ole impulssiostaja. Pohdin ja jahkailen kaupoissa rekkien edessä vaatteita ostaessani. Onko tämä sellainen mitä haluan? Tuleeko minun käytettyä tätä? Suureksi hämmästyksekseni hyllyille viikatut vaatteeni eivät kuitenkaan antaneet sellaista kuvaa. Paljon heikkolaatuista kangasta, huonoa ompelujälkeä ja kertakäyttömuotia. En tiennyt pitäisikö minun itkeä vai nauraa. Minä, joka olen panostanut hirveästi lasteni vaatteisiin ja yrittänyt ottaa niistä selvää, omistan hylly tolkulla vaatteita jotka eivät varmaankaan kestäisi kauheasti tarkastelua. Päätin, että nyt on aika ottaa oikeasti asioista selvää ja uudistaa myös omaa vaatekaappia vaate kerrallaan, ja koota itsellekin kaunis ja laadukas garderobi, joka ei välttämättä loista runsaudellaan, vaan yhdisteltävyydellään, kestävyydellään ja (parhaimpansa mukaan) eettisyydellään.
Tämän ajatuksen tueksi törmäsin samana iltana Facebookissa Vaatevallankumous -yhteisöön ja sitä kautta heidän nettisivuihinsa. Asia liikkeen takana oli myös minulle tuttu. Kolme vuotta sitten uutisoitiin siitä, kun Rana Plazan vaatetehdas romahti Bangladeshissä. 1133 ihmistä kuoli ja päälle 2000 ihmistä loukkaantui. Tämän järkyttävän tapaturman vuosipäivänä vietetään Vaatevallankumousta, ja tapahtumalla halutaan herätellä niin vaatteiden valmistajia kuin kuluttajiakin. Se penää vastuullisuuden, eettisyyden ja läpinäkyvyyden perään. Kuka teki minun vaatteeni? Millaisissa olosuhteissa ja millä palkalla? Mistä minun vaatteeni on tehty?
![]() |
Kuva Vaatevallankumouksen kuvapankista |
Aikuisten vaatteiden suhteen olen vielä aika ummikko. Tiedän suurinpiirtein minkälaisia vaatteita haluan hyllyilleni tulevaisuudessa viikata. Useimmilta suosimiltani lastenvaatemerkeiltä löytyy myös vaatteita aikuisille, mutta suhtaudun hieman varauksella liialliseen samisteluun perheemme pienimpien kanssa. Toistaiseksi vastaan ovat tulleet sellaiset vaatevalmistajat kuin Lumoan ja viimeisimpänä Uhana Design, joista molempien vaatteita voin kyllä visioida pitäväni. Joka tapauksessa haluan, että tästä lähtien myös omaa pukeutumistani ohjaa samanlaiset arvot joita edellytän lasteni vaatteilta. On nimittäin aika mielettömän kurjaa ajatella, että 1133 ihmistä menetti henkensä niidenkin vaatteiden takia, jotka olen kuitenkin jossain hetken huumassa halvalla hankkinut ja jotka eivät kaiken lisäksi ole päälleni sen koommin eksyneet.
Lopuksi haluaisin haastaa kaikki teidät mukaan Vaatevallankumoukseen. Se tapahtuu näin:
1) Pue 18.–24. huhtikuuta, yhtenä tai useampana päivänä, jokin vaate päällesi NURINPÄIN, ota itsestäsi kuva ja jaa se Twitterissä, Instagramissa, Facebookissa jne. Käytä hashtagia #WhoMadeMyClothes ja #Vaatevallankumous. Lähetä kuva myös vaatteesi merkille ja kysy, kuka vaatteen on tehnyt.
2) Kulje nuttu nurin koko päivä ja kerro kaikille ihmettelijöille, että osallistut Vaatevallankumoukseen.
3) Haasta oma työpaikkasi, koulusi, harrastusporukkasi tai kaverisi mukaan kampanjaan. Pukekaa jokainen yksi vaate nurinpäin ja ottakaa ryhmäkuva. Kertokaa kaikille Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa jne., että olette mukana Vaatevallankumouksessa.
4) Järjestä tempaus tai tapahtuma, esimerkiksi vaatteidenvaihtobileet, vaatehuoltoasema tai tuunauspaja.
5) Tai keksi jotain ihan muuta. Jotain sellaista, mikä saa entistä useammat ihmiset kysymään, kuka heidän vaatteensa tekee.
Kuka on tehnyt sinun vaatteesi?
* -merkityt linkit vievät vaatevalmistajan sivuille ja avaavat heidän eettisyytensä periaatteita.
Tällainen inventaario pitäisi niin tehdä omallakin vaatekaapilla! Eettisyyskysymysten lisäksi mua harmittaa monien "halpisrättien" heikko laatu: omat trikoopaidat reikintyy ilman syytä ja pojan pöksynpuntit kuluu puhki jo lyhyessä ajassa :/ Omia vaatehankintoja tulee tehtyä nykyisin tosi vähän, mutta niissä vähäisissä osteluissa voisi kyllä kiinnittää enemmän huomiota juuri näihin juttuihin ja ostaa sellaista mikä kestää aikaa. Tärkeää asiaa siis tämä! :)
VastaaPoistaNimenomaan! Minäkin ostan itselle niin harvoin, että tavallaan tuntuu hölmöltä olla panostamatta laatuun ja "hyvänmielenvaatteeseen" :) Tästä kun enintään kasvaa enää leveyttä, joka sekin on omilla valinnoilla hallittavissa, niin jäljelle ei pitäisi jäädä enää tekosyitä.
PoistaOlen toista vuotta mukana tässä haasteessa ja teen itse vaatteeni kierrätysmateriaalista. Minun haaste on myös levinnyt sisustukseen. Totesin, että yhdessä vuodessa en vielä kaikkea sisäistänyt joten toinen vuosi oli paikallaan. Tosin alkaa tuntua siltä, että tämä myös leviää ihan elämäntavaksi pikku hiljaa. Olen toki ostanut uuttakin, pitkään harkiten ja tarpeeseen. Mutta muutoin pyrin hankkimaan kaiken kirppareilta sekä tuunaan vanhan uudeksi. Oppii paljon itsestään.
VastaaPoistaSisustus onkin varmaan seuraava askel, tosin sen muuttaminen on ehkä hieman hitaampaa. Onkohan eettisistä sisustustuotteiden valmistajista jotain listaa kootusti, vai mitenhän näin laajaa asiaa olisi helpoin kähteä selvittämään? Hienoa, että olet jo mukana tekemässä vaatevallankumousta! Multa tämä on mennyt tähän asti ihan ohi.
PoistaKiitos blogauksesta ja sanan levittämisestä! Kanssasi samoja teemoja miettivät monet - me Vaatevallankumouksen järjestäjät mukaan lukien!
VastaaPoistaOletko huomannut, että Vaatevallankumous haastaa tänä vuonna bloggaajia kirjoittamaan lempivaatteensa #rakkaustarina'n. Otatko haasteen vastaan? Jos kyllä, niin lähetä meille linkki, niin jaamme sen kampanjan kanavissa Twitterissä jne. https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=1600627810159614&id=1386586034897127
Iloisin Vaatevallankumous-terveisin
Heidi Korva
Vaatevallankumouksen kampanjatiimin vetäjä Suomessa
Ehdottomasti! Kiitos kun kävit kommentoimassa :)
Poista