Imetysdieettiä on nyt takana kaksi viikkoa. Kananmuna ja maito ovat olleet poissa aivan alusta asti, ensimmäinen kokonaan ja toinen vältellen, mutta nyt muutama päivä sitten jätin maidon kokonaan ja sen mukana myös viljat. En ole vielä päättänyt yritänkö tutustua teffeihin ja amarantteihin (niistä ja imetysdieetistä ylipäätään voit lukea lisää täältä) vai yritänkö olla kokonaan ilman. Ajattelin tämän kaiken olevan jotenkin kovin hankalaa, mutta ainakin toistaiseksi on mennyt ihan hyvin. Onhan tämä aikamoista ainesosaluetteloiden syynäämistä, mutta koska Papun olo on selkeästi helpottunut, jaksaa vaivan nähdä. Voihan apu olla refluksilääkkeessäkin, mutta mennään nyt näin ainakin täysimetyksen ajan.


Imetysdieetti on innostanut minut kokkaamaan ja kokeilemaan uusi asioita. Ruokakaupassa löysin itseni punnitsemasta eri merkkisten raakakaakaojauheiden välillä. Jääkaapissani tekeytyy chia-vanukas. Loppuviikosta tein elämäni ensimmäisen raakakakun, ja sen ansiosta tiedän mitä psyllium on. Tänään ostin pussin maissipastaa ja tein siitä aivan mielettömän hyvää keväistä kanapastaa. Aamu- ja iltapalat koostuvat toistaiseksi fruitieista ja leivän korvikkeena toimivista riisikakuista. Nekin pahvilätyskät ovat ihan maukkaita, kun päälle laittaa oliiviöljyllä maustettua margariiniä, kinkkua ja kurkkuviipaleita.


Sisäisen kokkini lisäksi olen parin viime päivän aikana löytänyt lisää voimaa. Loppukuulle on suunniteltuna kaikenlaista aina NOSH-kotikutsuista Ruotsinreissuun. Vielä hetki sitten teki mieli perua kaikki, mutta nyt tilanne on toinen. Itseasiassa kokeilevan keittiön vaiheeni on osittain kutsujen syy - täytyyhän sinne taikoa jotain tarjottavaa, enkä ajatellut katsoa vierestä kun muut herkuttelevat.


Elämä hymyilee!