Kesä. Leikkipuistojen kulta-aikaa. Vaan eipä tässä montaa aurinkoista päivää olla ehditty viettämään, kun minulla meinaa olla jo herne nenässä kanssavanhempien tavasta toimia hiekkalaatikon reunalla. Eivät nämä asiat tietenkään kaikki ärsytä, mutta oma sisäinen kukkahattuni kyllä nosti päätään.
1. Kännykkä pois. Paitsi jos olet ottamassa kuvaa omasta kultamussukastasi. Kenenkään muun pääasiallinen tehtävä ei ole katsoa lapsesi perään. On aivan sama sometatko, puhutko puhelimessa tai pelaatko matopeliä. Kännykkä ei kuulu leikkipuistoon. Piste.
2. Stumppaa rööki. Siellä portin ulkopuolella nimittäin. Tupakan savu ei missään nimessä kuulu leikkipuistoon. Tupakointi on epäterveellinen tapa, joten siitä kannattaisi yrittää päästä irti jo ihan oman itsesikin takia. Varsinkin, jos tupruttelu kuuluu osaksi leikkipuistohetkeä. Piste.
3. Pidä huoli hiekkaleluistanne. Tämä on aika monitahoinen asia. Mielestäni hiekkalaatikolle levitetyt hiekkalelut ovat siinä leikkivien lapsien yhteisessä käytössä.
3.1. On aina kohteliasta kysyä lupaa toisen omalla leikkimiseen, mutta jos ei omistajasta ole tietoa, voi käyttämättä makaavaa lapiota lainata ihan hyvällä omalla tunnolla.
3.2. Jos teidän leluilla ei saa muut leikkiä, kerää ne aina käytön jälkeen pois, äläkä esimerkiksi aloita passiivisagressiivista keskustelua ämpäriänne lainanneen lapsen tai hänen vanhempiensa kanssa. Älä silloin myöskään ota lainaan muiden leluja.
3.3. Älä poistu hiekkalaatikolta toisten lelujen kanssa, edes puiston sisällä, ilman että he ovat tästä tietoisia ja että palautat tavarat takaisin. Mikään ei ole raivostuttavampaa kuin etsiä oman lapsen hiekkamuotteja ja autoja ympäri leikkipuiston pusikoita toisten jäljiltä.
Piste.
4. Suojaa lapsesi (ja itsesi) auringolta. On kamalaa miten pieniä lapsia näkee ulkona paljain päin ja hihattomissa vaatteissa. Hattu päähän AINA ja lahkeita päälle. Ohutta, kevyttä puuvillaa tai pellavaa, fysikaalista aurinkosuojaa. Ja se vesipullo. Piste.
5. Pukeudu sään mukaan. Myös itse. Kirjoitin noin puoli vuotta sitten siitä miten monet vanhemmat eivät panosta omaan ulkoilupukeutumiseen. Myös kesällä saattaa sataa, meillä täällä Suomessa jopa lunta. Ulkoiluhetkenne on paljon miellyttävämpi, kun sinullakin on mukava olla. Piste.
6. Ole läsnä ja heittäydy vähän. Nolointa on olla se vanhempi, joka ei vastaa millään tavalla vastaa lapsensa juttuihin. Kaikista ei tarvitse olla leikittäjiksi, vaikka ei sen opettelu kyllä tekisi kenellekään pahaa. Kynnys vaikkapa huulien pärisyttelyyn pikkuauto kädessä voi olla suuri, kun vieressä on kymmenen silmäparia tuijottamassa, mutta aina voi edes reagoida siihen kun lapsi sinulle lelun tuo. "Onpa sulla hieno auto siinä niin, haluaisitko ajaa sille tuolla hiekkalaatikolla". Piste.
7. Ota roolia. Kun lapsesi uunoilee, niin kuin kaikki lapset joskus tekevät, ole tilanteessa mukana. Älä kohauttele olkiasi tai jätä asiaa vieraan vanhemman puitavaksi.
7.1. Myös vieraiden lasten tekemisiin saa ja pitää puuttua.
7.2. Älä ota nokkiisi siitä, jos joku lapsellesi aiheesta sanoo. Oli se sitten hiekan syöminen tai kaverin lyöminen.
Piste.
8. Siivoa jälkesi. Kesällä on kiva viettää koko päivä ulkosalla ja nauttia esimerkiksi lounas piknikhengessä. Kun jäätelöpaperi tippuu, nosta se. Jos roskis ei juuri silloin ole kätesi ulottuvilla, pidä roskasi mukana. Roskaaminen on paitsi rikollista, myös hirveän huono esimerkki. Piste.
9. Sulje portti aina kulkiessasi. Vaikka joku olisikin tulossa kohti. Hän kyllä osaa avata portin uudestaan. Puistoalue on aidattu syystä. Toiset lapset ovat vikkeläkoipisempia kuin toiset, eikä oikeastaan ole mitään syytä miksi portin pitäisi olla auki. Piste.
10. Leikkipuistot ovat yhteistä aluetta. Ota siis muut huomioon ja ole kohtelias. Sinua seuraa aika monta silmäparia, jotka kaikki ottavat mallia tekemisestäsi. Piste.
Näiden absoluuttisten totuuksien jälkeen muistuttaisin vielä Kokokidin kivasta arvonnasta. Vielä on sunnuntaihin asti aikaa osallistua!
1. Kännykkä pois. Paitsi jos olet ottamassa kuvaa omasta kultamussukastasi. Kenenkään muun pääasiallinen tehtävä ei ole katsoa lapsesi perään. On aivan sama sometatko, puhutko puhelimessa tai pelaatko matopeliä. Kännykkä ei kuulu leikkipuistoon. Piste.
2. Stumppaa rööki. Siellä portin ulkopuolella nimittäin. Tupakan savu ei missään nimessä kuulu leikkipuistoon. Tupakointi on epäterveellinen tapa, joten siitä kannattaisi yrittää päästä irti jo ihan oman itsesikin takia. Varsinkin, jos tupruttelu kuuluu osaksi leikkipuistohetkeä. Piste.
3. Pidä huoli hiekkaleluistanne. Tämä on aika monitahoinen asia. Mielestäni hiekkalaatikolle levitetyt hiekkalelut ovat siinä leikkivien lapsien yhteisessä käytössä.
3.1. On aina kohteliasta kysyä lupaa toisen omalla leikkimiseen, mutta jos ei omistajasta ole tietoa, voi käyttämättä makaavaa lapiota lainata ihan hyvällä omalla tunnolla.
3.2. Jos teidän leluilla ei saa muut leikkiä, kerää ne aina käytön jälkeen pois, äläkä esimerkiksi aloita passiivisagressiivista keskustelua ämpäriänne lainanneen lapsen tai hänen vanhempiensa kanssa. Älä silloin myöskään ota lainaan muiden leluja.
3.3. Älä poistu hiekkalaatikolta toisten lelujen kanssa, edes puiston sisällä, ilman että he ovat tästä tietoisia ja että palautat tavarat takaisin. Mikään ei ole raivostuttavampaa kuin etsiä oman lapsen hiekkamuotteja ja autoja ympäri leikkipuiston pusikoita toisten jäljiltä.
Piste.
4. Suojaa lapsesi (ja itsesi) auringolta. On kamalaa miten pieniä lapsia näkee ulkona paljain päin ja hihattomissa vaatteissa. Hattu päähän AINA ja lahkeita päälle. Ohutta, kevyttä puuvillaa tai pellavaa, fysikaalista aurinkosuojaa. Ja se vesipullo. Piste.
5. Pukeudu sään mukaan. Myös itse. Kirjoitin noin puoli vuotta sitten siitä miten monet vanhemmat eivät panosta omaan ulkoilupukeutumiseen. Myös kesällä saattaa sataa, meillä täällä Suomessa jopa lunta. Ulkoiluhetkenne on paljon miellyttävämpi, kun sinullakin on mukava olla. Piste.
6. Ole läsnä ja heittäydy vähän. Nolointa on olla se vanhempi, joka ei vastaa millään tavalla vastaa lapsensa juttuihin. Kaikista ei tarvitse olla leikittäjiksi, vaikka ei sen opettelu kyllä tekisi kenellekään pahaa. Kynnys vaikkapa huulien pärisyttelyyn pikkuauto kädessä voi olla suuri, kun vieressä on kymmenen silmäparia tuijottamassa, mutta aina voi edes reagoida siihen kun lapsi sinulle lelun tuo. "Onpa sulla hieno auto siinä niin, haluaisitko ajaa sille tuolla hiekkalaatikolla". Piste.
7. Ota roolia. Kun lapsesi uunoilee, niin kuin kaikki lapset joskus tekevät, ole tilanteessa mukana. Älä kohauttele olkiasi tai jätä asiaa vieraan vanhemman puitavaksi.
7.1. Myös vieraiden lasten tekemisiin saa ja pitää puuttua.
7.2. Älä ota nokkiisi siitä, jos joku lapsellesi aiheesta sanoo. Oli se sitten hiekan syöminen tai kaverin lyöminen.
Piste.
8. Siivoa jälkesi. Kesällä on kiva viettää koko päivä ulkosalla ja nauttia esimerkiksi lounas piknikhengessä. Kun jäätelöpaperi tippuu, nosta se. Jos roskis ei juuri silloin ole kätesi ulottuvilla, pidä roskasi mukana. Roskaaminen on paitsi rikollista, myös hirveän huono esimerkki. Piste.
9. Sulje portti aina kulkiessasi. Vaikka joku olisikin tulossa kohti. Hän kyllä osaa avata portin uudestaan. Puistoalue on aidattu syystä. Toiset lapset ovat vikkeläkoipisempia kuin toiset, eikä oikeastaan ole mitään syytä miksi portin pitäisi olla auki. Piste.
10. Leikkipuistot ovat yhteistä aluetta. Ota siis muut huomioon ja ole kohtelias. Sinua seuraa aika monta silmäparia, jotka kaikki ottavat mallia tekemisestäsi. Piste.
Näiden absoluuttisten totuuksien jälkeen muistuttaisin vielä Kokokidin kivasta arvonnasta. Vielä on sunnuntaihin asti aikaa osallistua!
Ota rennompi ote elämään. Piste. 😊
VastaaPoistaEn, kun on kiva nipottaa. Piste.
Poista*nyökyttelee mukana*
VastaaPoistaJuuri näin! :)
Jihuu! :)
PoistaMinä kyllä huolehdin omista lapsistani,huolehdi sinä omistasi äläkä latele minulle sääntöjäsi! Emme elä kolhoosissa emmekä Pohjois-Koreassa.Kännykän käyttöni ei myöskään kuulu sinulle.Vilkuilen kännykkääni puistossakin ja vastaan puheluihin koska huolehdin myös sairaan lähiomaiseni asioista.Älä puutu asioihin joista et tiedä mitään. Piste.
VastaaPoistaNo mutta sehän on hienoa. Sittenhän kohta 7.1. on kohdallasi täysin tarpeeton, vaikkakin kohdan 7.2. kanssa on selkeästi vielä sulattelemista ;)
PoistaAi, ja se piste.
PoistaOlihan tuossa asiaa ja hienoa jos aina menisi kaikki noin, mutta sitten on niitä elämäntilanteita erilaisia ja huonoja päiviä. Aina ei vaan voi olla se täydellinen hoitaja. :) Sorrun siis itsekin toisinaan faceen leikkipuistossa tai olen lähtenyt ulos väärissä vaatteissa, kun olen arvioinut sään väärin... Joskus on myös se juomapullokin unohtunut... 😆
VastaaPoistaMutta se mistä olen ihan 100% samaa mieltä, niin se rööki nyt ei kuulu lähellekään leikkipuistoa. Sitä ei edes tarvitse polttaa lähelläkään leikkipuistoa, koska sitä tumppia ei saa kuitenkaan kuljetettua roskikseen. On todella ärsyttävää kun niitä stumppeja lojuu siinä leikkipuiston edessä!
Ps. Meidän lähialueen puistoissa ei ole aitoja ja lapset kyllä oppii ettei levikkialueen ulkopuolelle mennä, myös ne vikkeläjalkaiset... Toki se vaatii sitten vanhemmilta enemmän silmiä. Mutta kyllä välillä itsekin toivonut aidattua aluetta tuon meidän viikarin kanssa.
Niin, tottakai elämäntilanteuta on erilaisia. Jos nyt vaikka on se anonyymin mainitsema sairas lähisukulainen, jonka hoito vaatii ympärivuorokautista puhelinpäivystystä, niin sitten päivystetään. Mutta oman itsensä viihdyttäminen lapsen hoidon ja vahtimisen kustannuksella on vähän huono juttu. Tai jos joku vieras ihminen joutuu sydän syrjällään pitämään huolen toisenkin vanhemman lapsesta. Näitäkin on. Kirjoitus on kuitenkin laadittu monilta osin pilke silmäkulmassa :)
PoistaMeilläkään ei ole aitoja kaikkialla, eikä portteja voi tietenkään sulkea siellä. Mutta missä aidat on, on ne syystä. Aidatut puistot löytyvät usein paikoista, jotka ovat ruuhkaisia tai joiden lähellä menee paljon autoteitä.
Mä oon huomannut, että kasvatustyylejä on paljon erilaisia. Meidän alueella on muutama mamma jotka antaa lasten ihan tietoisesti tehdä kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Se on välillä hurjaa katsottavaa, mutta ihmeen hyvin ne lapset on ehjinä säilynyt... 😜
PoistaNiin ja siis meidän alueen leikkipuisto on "päätien" varrella, eli juuri mistä suurin osa ajaa töihin ja kouluun. Samaa tietä ajaa ne 6 bussia päivän aikana, jotka meidän kylältä kuljettaa pois ja takas. Asutaan joo maalla, mutta on täällä kuitenkin se yli 5000 ihmistä. Eli itse ihmettelen ettei ole aidattua puistoa. Toki itse olen kasvanut Helsingissä missä suurin osa puistoista aidattu ja täyttää nämä EU-standardit...
Tietyllä tapaa lapsen kyllä pitääkin antaa tehdä, mennä ja kokeilla :)
PoistaOdotin huumorilla tehtyä postausta :( Mutta eikös nuo asiat ole ihan maalaisjärkeä? Lisäksi, itse jos puhun puhelimessa, usein on nopea "missä olette, leikkipuistossa, ok tuun sinne" -puhelu isännän kanssa. Ei kaikki puhelimeen lärpätys ole itsensä viihdyttämistä.
VastaaPoistaNiinhän sitä luulisi. Ja varmaan useimmille meistä onkin. Mutta katsopas joskus vilkkaana päivänä ympärillesi leikkipuistossa. Niin kauan kuin pysyt kärryillä lapsesi tekemisestä, voit vaikka seistä päälläsi. "Kenenkään muun pääasiallinen tehtävä ei ole katsoa lapsesi perään. "Se kännykän näytön aktiivinen tuijottaminen vaan vie mennessään. Jos et tunne pistoa sydämessäsi, niin sitten ei pitäisi olla mitään ongelmaa :)
PoistaHehee, tämä semmoiseen kylttiin leikkipuiston reunalle ;) Mutta oikeasti etenkin toi kohta 4 on näillä keleillä niin tärkeä!
VastaaPoistaTaidankin käydä viemässä :D Katsotaan koska se on potkittu nurin.
PoistaAivan ihana kirjoitus!! I feel u!! Tästä tuli mieleeni että naapurisi takapiha ei ole laiskan vanhemman puisto, jonne voit dumpata 4v lapsesi kysymättä lupaa ja unohtaa tunneiksi! PISTE! Mihin on unohtuneet aikuisten käytöstavat?? Ja jos niitä ei ole niin ei niitä osaa lapsilleenkaan opettaa. Onko tämä sitä vapaata kasvatusta..?? Nostan hattua tarhan työntekijöille ja opettajille jotka selviävät kaikenlaisten perheiden kanssa. Eikö voitaisi vaan olla kohteliaita ja muut huomioon ottavia niin kaikilla olisi kivempaa! Ihanaa että sanot asiat suoraan!
VastaaPoistaKiitos! Vaikka oonkin vähän sellainen "koko kylä kasvattaa" -tyyppi, niin ei huolehtimisvastuuta sysätä toisille tuosta noin vain. Musta kyläilyasiat varsinkin pienten lasten kohdalla pitää ehdottomasti sopia.
PoistaMeitä on moneen junaan. Kyllä ammattikasvattajat joutuvat varmasti moniin ristiriitoihin erilaisten ajatusmaailmojen kanssa. Se on varmaan aika kova paikka, varsinkin just koska itse täytyy olla ammattimainen ja toinen voi suoltaa vaikka mitä.
Ihan loistava juttu... Pitäisi varmaan tulostaa flyereiksi ja jaella leikkipaikoilla :D Siitä saisi kyllä äkkiä "hyvän" maineen :) Ikävä kyllä nuo ei ole maalaisjärkisiä juttuja vaan opastukselle olisi tarvetta monessa itsestäänselvässä asiassa.
VastaaPoistaNo jo näistä kommenteista näkee, että ehkä ei kannata :D Saisi vähintään ne lounasroskat päällensä.
PoistaOlen aika monesta asiasta samaa mieltä, mutten kyllä kaipaa esim. pukeutumis- tai leikittämisvinkkejä ventovierailta ihmisiltä. Et tiedä, mikä kenenkin tilanne on ja ei se toisten arvostelukaan kovin hyvää esimerkkiä anna (itse asiassa se on yhtä huonoa käyttäytymistä kuin esim. tupakointi). Itsekin olen mennyt esim. hautajaisvaatteissa istumaan hiekkalaatikolle olosuhteiden pakosta. En todellakaan olisi kaivannut siihen jotain kiusaajan mentaliteetilla varustettua äitiä nyrpistelemään nokkaansa. Kaikilla ei myöskään ole varaa ostaa ulkoiluvaatteita (edes niitä kaikkein halvimpia), joten kai se on pääasia, että lapsella on asianmukainen varustus ja se, että lapsi on ylipäätään viety ulkoilemaan.
VastaaPoistaNo niin. Koska tekstiä ei ole henkilöitetty kehenkään, sitä ei varmaankaan kannata ottaa henkilökohtaisesti. Leikittämisvinkkejä en tietääkseni jaellut, vaan pyynnön olla läsnä. Luitko esimerkiksi kyseistä pukeutumispostausta? Mikähän mahtoi olla ajatus sen ulkovaatevetoomuksen takana? Puhut toisten arvostelusta huonona esimerkkinä. Mitäs oma kommenttisi mielestäsi sisälsi?
PoistaOikein hyviä pointteja, mutta tyyli aika vihainen. Piste.
VastaaPoistaKuten postauksen alussa totesin, nämä asiat ärsyttävät. Saattaa olla mahdollista, että pisteet on lisätty loppuun ihan tarkoituksella. Piste.
PoistaOta tikku pois perseestäs. Piste.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi 😊 Pahoittelen, jos kirjoitus meni tunteisiisi. Pysyn silti kannassani. Piste.
PoistaTaitaa sulla itselläsi mennä, jos pitää toisten vaatetustakin puistossa kytätä :,D Mitäs jos ITSE keskittyisit ihan vaan siihen _omaan lapseesi_ siellä puistossa?
PoistaToisekseen jos itse kirjoittaa ikävästi ja arvostelee muita, ei pidä järkyttyä jos muutkin tekee sinulle niin. ;) Tää on juuri sitä ikävää äitien ikuista toistensa nokittelua, mitä minä en ainakaan omaan leikkipuistoon kaipaa ja sanon sen ääneen, sori jos sulla tulee siitä paha mieli. :) "Siivoa jälkesi ja valvo lastasi" on täysin riittävä ohjeistus leikkipuistoon, tämä sinun lista menee jo naurettavaksi.
Hei. Ole hyvä ja lue ensimmäinen kappale uudestaan.
PoistaEn ole myöskään mitenkään järkyttynyt, vaan seison edelleen jokaisen kohdan takana. Jos joku tuntee piston sydämessään, en voi sille mitään :)
Täytyy vielä lisätä, että teksti on ihan tietoisesti kärkäs ja se koskee ihan yhtälailla sitä puistossa lapsen kanssa olevaa isää. Sen loppuun lisätty maininta absoluuttisesta totuudesta, ehkä saattaisi viitata siihen, ettei sitä kuitenkaan kannata ottaa liian tosissaan. Ja silti kohdista jokainen on ihan arkipäivää.
PoistaMusta on aika huolestuttavaa, että "ole läsnä lapsellesi" nähdään nokitteluna. Kuten joku toinen ano tuolla ylempänä sanoi, näiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä. Jos ne ovat itsestäänselvyyksiä, miksi niiden ääneensanomisesta pitää loukkaantua?
Minä olen tottavie ärsyyntynyt, jos näen lapsen tönäisevän toisen pois keinusta ja tönijän isän puhua pulputtavan puhelimeen tilanteeseen noteeraamatta. Tai kun lapsi huutaa innoissaan, että "Kato, äiti! Äiti, kato!" ja äidin katse on keskittynyt Facebookin siniseen ruutuun. Onko nämä susta ihan normaaleja tilanteita? Ihan ok?
Leikkipuistoissa jos missä huomaa, että vanhemmuus on osittain kadoksissa. Minäkään en ole täydellinen äiti. En ole missään vaiheessa sellaista väittänyt, ja olen tuonut puutteitani esiin myös postauksissani. Sellaista mystistä olentoa kuin täydellinen äiti ei olekaan. Itselleni esimerkiksi kohta kuusi on ollut aikamoisen opiskelun ja kasvamisen lopputulos, ja mitä useampi ihminen sivusta seuraa, sitä enemmän heittäytyminen tuskanhikeä vaatii. Meistä ihan jokainen voi parantaa tapojaan ja kehittyä. Mutta ei ilman, että niistä asioista keskustellaan ääneen.
Eli mitä vaan voi kirjoittaa ikävään sävyyn ja sitten kuitata sanomalla että älkää ottako niin tosissaan? No ei mene mulle läpi. Kirjotit tosi tökerösti muista vanhemmista ja piste. Miltä tuntuu kun sulle puhutaan nyt samaan sävyyn? Ei varmaan kivalle niin, huomaan puolustelun sävystä.. Sä et voi kuitenkaan tietää vaikka se puistoreissu olisi jonkun vanhemman ainoa hengähdyshetki päivässä, jolloin voi jokseenkin rauhassa lukea vaikka iltiksen. Siinä sivussa kyllä voi vahtia lasta. Vaikka ei ne lapset rikki mene jokaisesta riidasta ja niitä voi lasten joskus antaa ratkoa keskenäänkin. Eikä aikuisen muutenkaan tarvitse olla lapselleen 24/7 viihdytysautomaatti, sä ehkä olet sitä siellä puistossa ja kotona sitten postailet näitä juttujas ja sanot lapsilles oota, äiti kirjoittaa nyt. Joku toinen toimii toisinpäin, kuka sinä oot määräämään missä ja milloin vanhempi saa sen henkisen breikin päivässä lapsistaan ottaa? Tottakai törkeisiin laiminlyönteihin pitää puuttua, mutta sinä tässä määräilet mitä pitää pukea ja millon saa lukea lehteä ettei tule muiden paheksumaksi. Hohhoijjaa kertakaikkiaan. Hiekkalaatikko - henki ja elämä?
PoistaEi mulla ole tarvetta itseäni puolustella. Edelleen seison kirjoittamani mielipiteen takana, ja tekstiä toki siksi puolustan.
PoistaJos olisin niin herkkänahkainen, että loukkaantuisin jokaisen anonyymiteetin suojissa kirjoittelevien kommenteista, niin sitten en varmaan voisi kirjoittaa blogia.
Sitä en kyllä ihan käsitä, että miksei se henkinen breikki voi vaikka olla lasten mentyä nukkumaan, tai jos arjessa on myös toinen aikuinen, niin silloin kun hän on läsnä. Jos ei se riitä, niin pitää osata pyytää apua. Tai miten kaksi vaikkapa häthätää kävelemään oppinutta lasta selvittää riitansa keskenään. Jos koet, että se on asia johon sinun ei tarvitse puuttua, niin älä puutu. Minä puutun. Koska musta se lapsi sitä aikuisen tukea kuitenkin tarvitsee.
Minulla ei ole mitään profiilia joita tässä blogissa tarjotaan kirjautumiseen, ja minulle sinä olet ihan yhtä anonyymi kuin minä sinulle. Vieras naama ja tusinanimi.
PoistaMiksi kenenkään pitäisi sinulle perustella, missä kohtaa päivää sen henkisen breikkinsä ottaa? Omahan se on häpeäsi jos et ymmärrä erilaisia ihmisiä ja perhetilanteita. Jollain voi esim. olla lapsi joka ei nuku muutenkuin äidin kainalossa ja heräilee jatkuvasti. Voi olla sen lisäksi yh. Tai mies pitkillä työmatkoilla. Siinä kohtaa päivän puistoilu on mitä oivallisin paikka ottaa pieni oma hetki siinä penkillä, ja toki siitä samalla valvoa lasta/ lapsia jotka viihtyy leikeissään hyvin itse ja saavat juosta isolla alueella ilman että pitää koko ajan rajoittaa menovauhtia.
Ja en sanonut että juuri kahden "vauvan" pitäisi riitansa selvittää keskenään.. jos sillä äidillä, joka istuu selaamassa sitä facea, on siellä puistossa esim. 3 v ja 5 v, niin tuskin hänen pitää lastensa niskaan olla kokoaikaa hengittämässä ? Saahan sitä olla jos tykkää, mutta lasten normaali kehitys ei sellaista holhoamista mitenkään vaadi, eivätkä he vaurioidu vaikka äiti tekee välillä jotain omaa juttuaan, oltiin sitten kotona tai puistossa.
Jos sun tarkoitus oli kirjoittaa "muistathan katsoa lapsesi perään myös puistossa" niin ok, mutta tämä oli kyllä ihmeellistä länkytystä siitä miten muiden muka pitäisi kasvattaa lapsiaan, pukeutua ja suurinpiirtein myös hengittää ilmaa juuri niinkuin SINÄ tahdot, tai muuten heidät voi leimata esim. uusavuttomiksi. Kertakaikkisen outo kirjoitustapa, jos tavoittelee sillä kuitenkin jotain hyvää.
Niin. Meidän ero on vaan siinä, että minä sanon asiani omalla naamallani ja nimelläni, enkä (ylipäätään) haistattele anonyyminä. Ja kyllä se kuule vaan niin on, että jokaisen kohdan mukaista toimintaa näkee myös niiltä pienempien lasten vanhemmilta, joiden pitäisi olla läsnä hetkessä.
PoistaOlen jo aiemmin todennut, ettei perhetilanteet ole mustavalkoisia. Koska et selvästikään ole viitsinyt paneutua yhteenkään viittaamaani tekstiin tai muuhunkaan sisältöön, en viitsi edes lähteä sen enempää kommentoimaan tuota perhetilanteiden erilaisuutta. Minun blogini on kuitenkin lähtökohtaisesti minun mielipiteideni jakoalusta. Jos se on hankala ymmärtää, niin kannattaa olla lukematta ja pahoittamatta mieltään sen enempää. Meillä jokaisella on jonkinlainen kuva siitä mihin vanhemmuudessa pitäisi pyrkiä. Tässä on minun, sen paremman vaihtoehdon puutteessa.
En tule käymään tätä keskustelua kanssasi enempää. Jos jotain jäi hampaankoloon, voit olla yhtydessä sähköpostitse (löytyy oikeasta yläkulmasta) tai purkaa harmisi jollain toisella foorumilla. Tämä ei ainakaan ole millään tavalla hedelmällistä.