Tänään kävi nolosti. TOSI NOLOSTI!

Ollaan pikku hiljaa purettu imetysdieettiä, lähinnä minun opiskelujen ja Papun täysimetystaipaleen lopun häämöttämisen takia. Aloitin kauralla, koska se on kai yleensä se vatsalle hellävaraisin. Kaura osoittautui ihan kelpoviljaksi, ja oli ihan kivaa saada jotain lisää ruokavalioon. Kaupan 100% kauraleivät ovat olleet oikein virkistävä lisä aamupalapöytään ja maistuvat niiiiiiiiiiin hyvältä, ainakin riisikakkuihin verrattuna. Kauran jälkeen lähdin purkamaan maitoa tulevia korvikekokeiluja ajatellen. Lisäsin leivän päälle juuston ja söin ihan tavallisia kermaperunoita. Join myös yhden latte macchiaton lehmänmaidolla, mutta se ei maistunut kovin hyvälle. Maito aiheutti Papulle urtikariaa ja vatsaongelmia, eikä siitä ole jäänyt hyvä olo minullekaan. Olin kymmenisen vuotta laktoosittomalla ruokavaliolla, mutta ensimmäisen raskauden jälkeen huomasin tavallisenkin maidon olevan ok. Sitä käytin imetysdieetin alkuun asti. Nyt se tuntuu kuitenkin aiheuttavan pöhötystä, päänsärkyä ja pahoinvointia. 


Maidon kanssa olen nyt painiskellut ja jäänyt aika ristiriitaisiin tunteisiin. Mitään muuta ei sen lisäksi pitänyt aloittaa. Vaan vedinpä tänään sitten aimo annoksen majoneesilla höystettyä kurkkusalaattia. Kananmunaa. Sitä kaiken pahan alkua ja juurta. Vasta viimeisellä suupalalla tajusin, että majoneesi oli kananmunapohjaista. Aivan käsittämätön aivopieru! En tiedä kumpaa pelkään enemmän; yötä ja huomista päivää vaiko sitä, että vahinko maksaa kauran ja koko muunkin dieetin. 

Ensimmäiset munamaitotipat tyttö nautti noin tunti sitten ja vielä toistaiseksi hän nukkuu tyytyväisenä. Munakkaasta reaktio ilmestyi muistaakseni noin kolme tuntia aamupalan nauttimisen jälkeen. Majoneesi lienee hieman laimeampaa, mutta varmasti saan tuta tämän erehdyksen vielä ennen aamun valkeamista. 

Vuoden äiti palkintoa odotellessa. Tiedän, että kämmejä sattuu itse kullekin, mutta noin kolmen kuukauden diettaamisen jälkeen tämä tuntuu aika typerältä. Olen ollut aivan supertarkka kaikesta, ja nyt jokin aivan päivän selvä ruoka-aine menee seulan läpi kuin vettä vain.