Pitkällisen pohdinnan jälkeen meidän taapero aloitti tammikuussa ensimmäisen harrastuksensa. Mietimme pitkään mikä olisi hyvä vaihtoehto tai olisiko sellaista ylipäätään. Elämämme tuntuu olevan hektistä ilman harrastuksiakin. Pihvillä on liike hallussa ja hän tykkää jorailla musiikin tahdissa. Myös päiväkodista saamamme palautteen mukaan hän innostuu musiikkileikkituokioista, joten aivan aluksi tanssitunnit tuntuivat ensisijaiselta vaihtoehdolta. Ikävä kyllä alueen taaperotanssitarjonta ei päätä huimaa, enkä toisaalta halunnut jättää lasta "yksin" hoitopäivän päätteeksi tanssitunnin ajaksi. Lopulta harrastus löytyi ja aloitimme yhdessä perhefutiksen. Ja onpa ollut kivaa päästä touhuamaan yhdessä Pihvin kanssa.
Toki harrastusidean taustalla ovat olleet omat kiinnostuksen kohteeni. Olen tanssinut yli puolet elämästäni ja harrastanut myös jalkapalloa niin nuorenpana kuin tälläkin hetkellä. Pihvi on myös esittänyt mielenkiintoa molempiin. Kesällä juostiin pallon perässä yhdessä ja hän on monet kerrat vetänyt illalla yöpuvun kanssa kumisaappaat jalkaan ja kertonut lähtevänsä pelaamaan äidin kanssa palloa. Avokki on pelannut nuoruudessaan niin jääkiekkoa kuin pesäpalloakin. Luistimille en Pihviä vielä tänä talvena uskalla laittaa, mutta todennäköisesti molemmat lajit tulevat lapsille isänsä kautta tutuksi.
Yleisesti ottaen karsastan sitä, että lapsi harrastaa paljon ja liian tavoitteellisesti. Esimerkiksi Ylen Futisvanhemmat -sarjaa katsoin välillä sormien läpi leuka alas maahan asti auki loksahtaneena. "Se mikä tässä pelissä oli hyvää, oli se, että joskus paskallakin pelillä voi voittaa". Aika rankkaa tekstiä lasten palloiluharrastuksesta. Raakuus pelottaa, vaikka eihän se vielä tämän kaksivuotiaan arjessa ole vuosiin ajankohtaista. Mutta siksi en halua ohjata minkään harrastuksen pariin liikaa, eikä se mielestäni vanhemman asia olekaan. Pihvi harrastaa jalkapalloa nyt, mutta tulevaisuudessa hän voi haluta jotain ihan muuta.
Joku voi olla sitä mieltä, ettei kaksivuotiaan tarvitse harrastaa vielä ollenkaan. Ei tarvitsekaan! Me ollaan löydetty kiva yhteinen harrastus, jossa taapero saa touhuta yhdessä vanhempien kanssa. Tavallaan saadaankin kerran viikossa laatuaikaa yhdessä Pihvin kanssa ihan kahdestaan, ja juuri se on tässä meidän harrastamisessa kaikista parasta. Ei Pihvi vielä aina ymmärrä kaikkia ohjattuja toimintoja. Kun vähän isommat lapset tekevät temppuradan eri pisteitä, juoksee meidän tyyppi ympäri salia, potkii palloa ja on tikahtua nauruun. Ja antaa juosta vaan, hauskaahan sinne on menty pitämään!
Kuulostaa hyvältä! 😊 Leo tykkää hirmuisesti avoimen pkn temppuradasta ja tällä hetkellä se onkin juuri sopivasti kun ei oo sen suuremmin ohjattua. Muskarit ja värikylvyt ei meille oikein natsanneet, sen taisit lukeakin jo. 😅 Taaperojumppa tai tanssi olis meilläkin ensi syksyksi listalla. Luulen, että tuo menevä tykkää niistä ja syyslukukauden alkaessa ikääkin on jo vähän reilu 2v. 😊❤️
VastaaPoistaJoo, luin kyllä 😅 Meillä on toki päiväkoti, mutta muuta ohjattua ei jalkapallon lisäksi tehdä. Askarrellaan ja piirrellään kyllä kotona ja ulkoillaan hirveästi, mutta on kyllä kiva että joku muukin välillä keksii mitä tehdään seuraavaksi 😂 Suosittelen siis kokeilemaan niitä taaperotansseja, vaikka aiemmat kokemukset ohjatusta toiminnasta ei oo kovin auvoisia. Ymmärrän kyllä Leoa, en mäkään oo koskaa ollut kovin innoissani mistään vauvamuskareista 😂
PoistaViimeaikoina aika paljon esille noussut aihe,aiheuttaa vahvoja tunteita puolesta ja vastaan.. Meillä pojat aloitti noin 3vuotiaana omat harrastuksensa.Jalkapallo on pikkuveljellä (nyt 8v) jatkunut edelleen :) Nyt molemmat pelaavat talvikauden kiekkoa ja tilanteen mukaan jätetään välillä harkkoja väliin. Liian vakavaksi ei saisi käydä, ja omasta mielestäni lasta lukemalla harrastetaan,oli sitten 3-tai 10v pikkuihminen:) Meidän 2012 syntynyt tyttö on ollut erittäin innokas aloittamaan oman harrastuksen jo vuoden ajan,mutta on vain jäänyt väliin .. sosiaalinen,innokas tyttö jolle mielelläni soisin oman jutun! Inhottavaa on,että monet ihmiset paheksuvat alle kouluikäisten harrastuksia..
VastaaPoistaMun täytyy myöntää, että mäkin pitkn ajattelin, ettei taaperon kuulu harrastaa järjestelmällisesti mitään. Mutta sitten kun löytyy joku kiva yhdessä tekeminen, niin kyllä se vain mieli muuttui! Olet ehdottomasti oikeassa siinä, että lapsen harrastuksen pitää olla _lapsen_ _harrastus_. Ei aikuisen eikä mennä liian vakavaksi. Harrastaa kuuluu hyvillä mielin, ei naama mutrulla 😊
PoistaKuulostaa kivalta! Kyllä 2v voi hyvin jo "harrastaa", tuo futis kuulostaa just siltä, että se on teille kivaa yhteistä tekemistä :) Metsään mennään mun mielestä siinä kohtaa, kun homma menee liian totiseksi tai vanhempi tuputtaa lapselle harrastuksia. Jos ei siis kuunnella tai ajatella lapsen tarpeita...
VastaaPoistaMeidän taapero on ensi talvena 2,5v ja vähän ollaan mietitty uskaltaisiko silloin jo lähteä kokeilemaan luistelua! :D
Samaa mieltä! 😊
PoistaHuiii 😱 Meillä on silloin jo 3,5v leikki-ikäinen, jonka jo ajattelin pärjäävän luistimilla isänsä opeissa. Mutta kun mä oon itse niin mahdottoman huono luistelemaan, niin siksi vaan jännitän sitä niin kauheasti 😅 Hyvin se varmaan menee teilläkin ensi talvena 😊